Kartassa on kuvattu särjen lisääntymistodennäköisyys Suomen lounais- ja etelärannikon rannan läheisillä alueilla. Lisääntymisalueet on mallinnettu logistisella regressiomallilla vuosina 2004–2010 kerättyjen lisääntymisaluehavaintojen ja paikkatietomuodossa olevien ennustemuuttujien, satelliittikuvatulkintana tehdyn kasvillisuuskartan (ruovikoiden sijainnit) ja interpoloidun ja validoidun keväisen pintaveden suolapitoisuuskartan (malli pohjautuu N=788 havaintoon, validointi: RMSE<0.46 m, N=276), perusteella. Aineiston spatiaalinen resoluutio on 25 m ja se on rasterimuotoinen (GeoTIFF). Kartta soveltuu alueen kalojen lisääntymisalueiden yleiseen kuvaamiseen sekä rannikkoalueiden käytön ja hoidon suunnitteluun. Kartta soveltuu antamaan yleiskuvan särjen lisääntymisalueiden laajuudesta ja sijainnista Suomen lounaisella ja eteläisellä rannikkoalueella. Sitä voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Kartta ei sovellu paikallisen tason tarkkoihin lisäänty-misalueselvityksiin.
Menetelmäkuvaus
Tiedonlähteet Kartan tuottamiseen on käytetty seuraavia Lukessa tätä tarkoitusta varten tuotettuja biologisia- ja paikkatieto-aineistoja: 1) Hauen mädin ja vastakuoriutuneiden poikasten esiintymisen kartoitustiedot, jotka on kerätty Luken kenttäkartoituksissa vuosina 2004–2010 yhteensä 282 näytealalta. Päänäytteenottomenetelmänä käytettiin kauha- ja valkolevymenetelmää. Yksi näyteala on 100 m rantaviivaa. 2) Koko tutkimusalueen kattavista 949 pisteestä vuosina 2007–2010 mitatut toukokuun alun veden näkösyvyystiedot, joista interpoloitiin IDW-menetelmin koko Suomen lounais- ja etelärannikon kattava jatkuva näkösyvyyskartta (spatiaalinen resoluutio 25 m, validointi: RMSE<1.08 m, N=263). Lisäksi kartan tuottamisessa käytettiin digitaalisessa muodossa olevia, satelliittikuvista tulkittuja ruovikkorantojen sijaintitietoja (spatiaalinen resoluutio 500 m): 1) Pitkänen, T., Meriste, M., Kikas, T., and Kask, Ü. 2007. Reed resource mapping in Finland and Estonia. Julkaisussa: Read up on reed. Toimittaneet: I. Ikonen ja E. Hagelberg. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. s. 11–16. Menetelmät Ensin luotiin logistinen regressiomalli, jossa kevätaikainen pintaveden suolapitoisuus selitti särjenpoikasten esiintymistä ruovikkorannoilla. Malli [π(x) = 1/(1+e-(a+bx))] tuotiin paikkatietojärjestelmään, jossa sen avulla mallinnettiin jokaiseen rasterin soluun (25 x 25 m) toukokuun alun veden suolapitoisuussarvojen mukainen (interpoloidusta suolapitoisuuskartasta) särjenpoikasten esiintymistodennäköisyys (0-1). Tämä mallinnustulos leikattiin todellisilla ruovikkosijainneilla. Lopputuloksena saatiin kartta, joka kuvaa särjenpoikasten esiintymistodennäköisyyttä (0-1) rannan läheisillä alueilla (= alueen sopivuutta särjen lisääntymisalueeksi) Suomen lounais- ja etelärannikon saaristoalueella. Kartta-aineisto koostuu alun perin kahden eri mallin ennusteesta, jotka on VELMU-karttapalvelua varten yhdistetty samaan karttatasoon. Luotettavuus Suomen lounais- ja etelärannikolle rakennettujen logististen regressiomallien sekä ennusteiden tarkkuutta ja luotettavuutta testattiin tilastollisesti ristiinvalidoimalla, ja molemmat osoittautuivat toimiviksi ja ennustekyvyltään hyviksi. Tässä testausarvot: Alue SAARISTOMERI-PORVOO HAMINA-VIROLAHTI Kartoitusvuodet 2004-2009 2010 n 247 35 pres/abs pres=118/abs=129 pres=18/abs=17 a 9.8050 4.7575 b -2.2360 -1.8267 p <0.0001 0.0042 Mallin fit: -2 Log L 148.539 33.927 AIC 152.539 37.927 Hosmer and Lemeshow 0.0017 0.4886 Mallin ennustuskyky: Somers’ D 0.902 0.693 ROC 0.951 0.846 Mallin luokittelukyky raja-arvolla 0.55: oikein luokiteltu 87.9 74.3 sens 84.7 72.2 spec 90.7 76.5 Tämä särjen lisääntymisalueita kuvaava kartta on tarkoitettu yleisluontoiseen särjen lisääntymis-alueiden jakautumisen tarkasteluun, mihin se myös soveltuu hyvin. Tarkempaa paikallista lisään-tymisaluekartoitusta varten pitäisi tehdä lisätutkimuksia.
