Hauen- ja särjen lisääntymisalueita (mäti ja pienpoikasvaiheet) kartoitettiin VELMU-projektissa Suomen lounais- ja etelärannikon kasvillisuusrannoilla yhteensä 336 pisteessä vuosina 2004-2011. Kartoitusmenetelmänä käytettiin valkolevy ja kauha - menetelmää. Sivusaaliina saatiin tietoja myös mm. muiden särkikalojen, mateen ja piikkikalojen mäti- ja poikasvaiheiden esiintymisestä. Kartoitusaineistoa on käytetty kalojen lisääntymishabitaattimallinnuksessa ja se sopii rannikkoalueiden suunnitteluun.
Menetelmäkuvaus
Hauen- ja särjen mätiä ja pienpoikasvaiheita kartoitettiin VELMU-projektissa Suomen lounais- ja etelärannikon kasvillisuusrannoilla yhteensä 336 pisteessä vuosina 2004-2011 valkolevy ja kauha - menetelmällä. Sivusaaliina saatiin tietoja myös mm. muiden särkikalojen, mateen ja piikkikalojen mäti- ja poikasvaiheiden esiintymisestä. Yksi näyteala koostui 100 m rantaviivasta, joka yleisimmin oli ruovikkorantaa. Se tutkittiin systemaattisesti valkolevyn kanssa ja poikasia pyydystettiin kauhalla lajintunnistuksen varmistamiseksi. Jos poikasia ei löytynyt, toistettiin näytteenotto 1-2 viikon kuluttua, yhteensä 4 kertaa vuosittain. Näytteenotot tehtiin touko-kesäkuussa vuosittain. Tulokseksi saatiin lajikohtaisesti poikasia esiintyi/ei esiintynyt.
