Tuotantoeläinten lannalla tarkoitetaan eläinten nestemäisen ja kiinteän ulosteen eli virtsan ja sonnan sekä kuivikkeiden ja/tai pesuvesien seosta. Lannan koostumukseen vaikuttaa eläimen saama ravinto, sillä lantaan erittyy suurin osa niistä aineista, joita eläin ei pysty käyttämään kasvuunsa ja elintoimintoihinsa. Lanta sisältää paljon ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, sekä orgaanista ainesta. Lannan ominaisuudet riippuvat käytetystä kuivikkeesta sekä lannan käsittelyn ja mahdollisen prosessoinnin ratkaisuista. Lantaa levitetään lannoitteena suoraan peltoon, mutta siitä on mahdollista tuottaa prosessoimalla myös esimerkiksi biokaasua ja uudenlaisia lannoitevalmisteita. Lannan levitystä peltoon säätelee EU:n nitraattidirektiivi (91/676/ ETY) ja sen pohjalta laadittu kansallinen lainsäädäntö (VnA 1250/2014, muut. 220/2015, 435/2015, 1261/2015).
Lantapaikkatietoaineisto on muodostettu yhdistämällä Luken ja SYKEn Normilanta -järjestelmän [1, 2, 3] tuottamat eläinkohtaiset tiedot lannan määrästä ja ominaisuuksista eläinten määrätietoihin. Näin saadut kuntatason lannan määrä- ja ominaisuustiedot on viety 1 km ruutuaineistoksi levittämällä ne tasaisesti ruutuun kunnan alueella. Esitetyt eläinluokat ovat maitokarja, lihakarja, lihasiat, emakot ja porsaat, munituskanat, muu siipikarja, lampaat ja vuohet sekä hevoset ja ponit.
Naudoille ja sioille esitetään lietelannat, kuivat lannat summattuna (sis. kuivalanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta) ja erilliskerätty virtsa. Muille eläinluokille esitetään kuivat lannat. Lantatieto esitetään sekä juuri eläinsuojasta kerätylle että varastoidulle lannalle, sillä niiden ominaisuudet eroavat mm. lannankäsittelyn aikana tapahtuvien hiilen ja typen hävikkien vuoksi. Lantatiedoista on valmiiksi vähennetty laiduntavien eläinten keskimääräinen laitumelle jäävä lanta.
Lampaiden ja vuohien lanta on laskettu vuohien erityskertoimilla lampaiden ja vuohien lukumääriin perustuen. Lampaiden lantatietoja tarkennetaan, kun Normilanta -järjestelmän kehittäminen etenee. Hevosten lantamäärä perustuu Hippoksen hevosenomistajarekisterin perusteella muodostettuun arvioon hevosten kunnittaisista määristä (rekisteri kertoo hevosten omistajien osoitteet, mutta ei hevosten sijaintia). Muiden lantatietojen lähtötietona käytetyt eläinmäärät on saatu Ruokaviraston ylläpitämästä eläinrekisteristä ja summattu kuntatasolle.
