Vasallisten metsäpeuravaadinten elinympäristöjen ennustekartta

Metsäpeuran vasanhoitoon sopivien elinympäristöjen ennustekartat perustuvat tilastolliseen mallitukseen, joka on tehty vakiintuneilla mallitusmenetelmillä. Tämä mallitustyö aloitettiin vuonna 2019. Mallituksessa metsäpeuran kesäaikaisia vasanhoitoelinympäristöjen resursseja kuvaavana aineistona käytettiin valtakunnan metsien monilähdeaineistoa (ML-VMI) vuodelta 2015 – 2021 sekä Maamittauslaitoksen (MML) ja SYKE:n vektorimuotoista tietokantoja. VMI-aineiston kuva-alkion (pikselin) koko vastaa maan pinnalla 16 m × 16 m aluetta. VMI-monilähdeaineisto luokiteltiin puulajin ja tilavuuden mukaan puulajikohtaisin metsiin, joista ennustettiin metsän ikä. Lisäksi maisema-aineistoon liitettiin Maanmittauslaitoksen ja SYKE:n tietokannoista eri turvemaatyyppien ojitusten määrää.

Metsäpeura-aineistona käytettiin MetsäpeuraLIFE-hankkeen aikana ja sitä ennen pannoitettujen vasallisten metsäpeuravaatimien (naaraiden) GPS-paikannuksia (n = 40 vasanhoitojaksoa ja 33 vasallista vaadinta vuosina 2011 - 2019) Suomenselältä. Koko aineistosta valittiin satunnaisesti yksi paikannuspiste kutakin vasallista naarasta ja vuorokautta kohti vasan syntymästä heinäkuun loppuun asti. Kullekin GPS-paikannuspisteelle arvottiin vastaavasti yksi satunnaispiste 20 kilometrin säteeltä GPS-paikannuksesta. Aineistossa oli noin 7500 riippumatonta havaintoa satunnaispisteineen. Kullekin GPS-havainnolle ja satunnaispisteelle muodostettiin 100, 200 ja 500 metrin säteiset ympyrän muotoiset alueet eli vyöhykkeet, joista esitarkastelujen perusteella valittiin varsinaiseen analyysiin ja ennustekartan tuottamiseen 500 metrin vyöhykeaineisto, jonka tuottama malli oli esitarkastelussa ennustekyvyltään paras.

Mallitusta varten vasallisten metsäpeuravaadinten paikannuspisteen ja satunnaispisteiden 500 metrin vyöhykkeen sisälle muodostettiin maisema-aineistoista kullekin oma rakenne, joka kuvaa vyöhykkeiden yksilöllisiä absoluuttisia tai suhteellisia rakenneominaisuuksia. Näin saatiin havaintopisteiden, että niitä vastaavien verrokkipisteiden ympäriltä 500 metrin säteelle kullekin useita maiseman rakennetta kuvaavia tunnuksia. Jokaiselle havaintopiste-verrokkipisteparille tehtiin tämän jälkeen metsäpeuran maisemarakennetta selittävä malli (logistinen sekamalli) askeltavalla menetelmällä (R-ohjelmisto, lme4 paketin glmer-funktio), jossa satunnaismuuttujina oli naaraan tunniste ja vuosi.

Metsäpeuran elinympäristön rakennepiirteistä sisällytettiin kaikki potentiaalisesti lisääntymiseen soveltuvat resurssit. Maiseman rakennepiirteitä käytettiin mallissa selittävinä tekijöinä. Näitä olivat metsän ikä (vuosina), avosuon osuus, korven osuus, rämeen osuus, ojittamattoman suon osuus, ojitetun suon osuus, kasvupaikan rehevyys erikseen mineraalimaille ja turvemaille.

Seuraavassa vaiheessa sopivalle alueelle interpoloitiin parhaan mallin perusteella VMI, Maanmittauslaitoksen ja SYKE:n aineistojen perusteella kukin aineiston pikselille mallin antama todennäköisyys välillä 0 – 1 (prosenteiksi muutettuna 0–100 %) sille, että se edustaa vasaansa hoitavalle vaatimelle sopivaa elinympäristöä. Ennustekarttojen pienin erottuva yksikkö vastaa maastossa 100 x 100 metrin aluetta. Ennustekartoissa on esitetty ne pikselit (ruudut), joissa esiintyy mallissa olleita maiseman rakenteita. Muuten interpolointi jätti ruudun tyhjäksi, jotka sijoittuivat yleensä vasallisille vaatimille merkityksettömiä alueita kuten vesistöt, asutus ja pellot. Mallin tuottamat ennustearvot on luokiteltava tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta ennustearvot tulevat selkeästi esille.

Mallinnuksen perusteella vasallisille metsäpeuroille sopivat elinympäristöalueet voidaan ennustaa silkkaa arvausta paremmin eli noin 72 prosentissa tapauksista oikein. Todennäköisimmät metsäpeuralle sopiviksi ennustetut alueet ovat ojittamattomien avosoiden, keskirehevien turvemaiden, rehevien mineraalimaiden ja pienvesien muodostamaa mosaiikkia. Ihmishäiriön tai saalistuksen vaikutusta vaadinten tilankäyttöön tutkitaan jatkossa eri mallinnuksilla ja alueellisilla mittakaavoilla.

Ruutukohtaiset ennustearvot luokitellaan kuuteen luokkaan, joissa on seuraavat luokkavälit: - 0 - 0.15, ei sopiva - 0.15 – 0.33, vähäinen sopivuus - 0.33 – 0.5, kohtalainen sopivuus - 0.5 – 0.66, hyvä sopivuus - 0.66 – 0.85 korkea sopivuus - 0.85 – 1.0, erittäin korkea sopivuus

Projekti ja rahoitus

MetsäpeuraLIFE-hanke (LIFE15NAT/FI/000881), Luonnonvarakeskus, Maa- ja Metsätalousministeriö.

Data ja resurssit

Lisätietoja

Kenttä Arvo
Lähde https://etsin.fairdata.fi/dataset/f555505e-08db-4527-9aaa-7675a23c62b7
Laatija Antti Paasivaara
Ylläpitäjä Luonnonvarakeskus
Viimeksi päivitetty toukokuuta 29, 2024, 09:44 (UTC)
Luotu toukokuuta 21, 2024, 10:35 (UTC)
Julkaisupäivämäärä 2024-05-21
harvest_object_id a49e0f5d-64e9-490a-8f9a-c34bde2f6fb5
harvest_source_id b50ce05b-6fca-4296-a402-a35e7e02ff2e
harvest_source_title Fairdata-Metax