Visuaalisen maisemaseurannan kuvia viljelymaisemista sekä perinnebiotoopeista vuosilta 1996-2020. Aineisto koostuu digitaalisista kuvatiedostoista. Valokuvien alkuperäiset negatiivit ovat Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa.
Visuaalinen maisemaseuranta kertoo valokuvin maaseudun kulttuurimaisemien muuttumisesta Suomessa 2000-luvun aikana. Muutoksia voi seurata vertaamalla toisiinsa eri ajankohtina otettuja valokuvia samoista kohteista. Seuranta perustuu noin 5–10 vuoden välein otettuihin valokuviin, jotka havainnollistavat maisemassa tapahtuneita muutoksia. Seurannan aikana maaseutumaisemaa on taltioitu tuhansiin valokuviin.
Kuva-aineisto jakautuu kahteen osaan. Laajemman kokonaisuuden muodostavat vuodesta 1996 alkaen kuvatut peltomaisemat. Pääosa niistä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ja osa maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurannan tutkimusalueilla. Toinen aineisto koostuu 1990-luvun inventoinneissa luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioiduista perinnebiotoopeista. Aineisto sisältää yhteensä yli 5 000 panoraamavalokuvaa sekä videoita ja 360° kuvia.
Kuvaukset peltomaisemissa
Viljelymaisemien visuaalisessa seurannassa kuvauksia on tehty yhteensä 13 alueella, joista kymmenen on valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lisäksi kuvauksia tehtiin Kolarissa vuonna 2010.
Kullakin alueella kuvauksia on tehty 7–13 karttatarkastelujen perusteella valitussa maastopisteessä. Samoista koordinaateista ja kuvakulmista otetut kuvat mahdollistavat maisemamuutosten seuraamisen. Jokaisesta maastopisteestä on otettu kuvat kohti kaikkia pääilmansuuntia.
Kuvaukset on toistettu samoissa kohteissa viiteen kertaan: vuosina 1996, 2000, 2005, 2010 ja 2020. Muutamilla alueilla täydentäviä kuvauksia on tehty myös vuosina 2001–2003. Vuoden 1996 kuva-aineistot ovat pääosin mustavalkoisia ja ne on otettu eri kuvakoossa kuin myöhemmät kuvat. Myöhempinä vuosina kerätyt kuva-aineistot ovat yhdenmukaisia keskenään.
Alkuperäisiä kuvausmenetelmiä täydennettiin vuonna 2020 dronekuvauksilla. Dronen avulla viljelymaisemista tallennettiin pallopanoraamoja, 360 asteen videoita ja ylilentokuvia.
Seurannan aikana maaseudun viljelymaisemista on kertynyt lähes 3 000 valokuvaa.
Kuvaukset perinnebiotoopeilla
Perinnebiotooppien eli perinnemaisemien seurannassa kuvauksia on tehty 48 alueella, joista puolet sijaitsee Uudellamaalla ja puolet Pirkanmaalla. Kaikki kuvauskohteet on arvioitu luontoarvoiltaan merkittäviksi 1990-luvulla tehdyssä valtakunnallisessa perinnebiotooppien inventoinnissa. Ne sisältyvät myös Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa selvitettiin hoitotoimien vaikutusta perinnebiotooppien eliölajistoon.
Jokaisessa perinnebiotooppikohteessa kuvauksia on tehty neljässä maastopisteessä. Nämä pisteet on sijoitettu Suomen ympäristökeskuksen käyttämän 50x50 metrin koealan neljään kulmapisteeseen. Kustakin kulmapisteestä on otettu aina kaksi kuvaa, yksi kohti myötäpäivään seuraavaa kulmaa ja toinen kohti vastakkaista kulmapistettä. Yhdellä kuvauskerralla kustakin kohteesta on siten otettu kahdeksan kuvaa.
Kuvaukset on toistettu samoilla kohteilla pääsääntöisesti neljään kertaan: vuonna 2001, vuosina 2006–2007, vuosina 2011–2012 ja vuosina 2017–2019. Muutamilla alueilla kuvauksia on tehty myös välivuosina.
Seurannan aikana perinnebiotoopeista on kertynyt lähes 2 500 valokuvaa.
